Ystävyyden Majatalo

Ystävyyden Majatalo (jatkossa Majatalo) oli yksi urani laajimmista ja haastavimmista projekteista. Se alkoi verkkonäkyvyyden uudistuksesta ja laajeni lopulta monivuotiseksi sydämen asiaksi, johon kuului palvelumuotoilua, muutosjohtamista ja operatiivista johtamista.

Voisi sanoa, että projekti oli koko liiketoiminnan remontti. Se ulottui arjen askareista (kuten aamiaisen laittamisesta tai saunan lämmittämisestä vieraille) budjetin tasapainottamiseen, järjestyssääntöjen kirjoittamiseen niin asukkaille kuin vieraille sekä yhteistyöhön kunnan ja viranomaisten kanssa. Puhumattakaan oikeiden vierashuoneiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Mutta ei mennä asioiden edelle. Mikä tämä paikka oli ja on?

CX-muotoiluWordpressHakukoneoptimointiPalvelumuotoiluDokumentointiProjektinhallintaTiedonhallintaSähkötyökalut

Aikajana

Verkkosivuston uudistus tehtiin vuonna 2012, ja se kesti noin kolme kuukautta.

Laajempi liiketoiminnan uudistus tehtiin vuosina 2013–2017, eli siihen meni vajaat viisi vuotta.

Rooli

Aloitin sivuston graafisesta suunnittelusta, käyttöliittymäsuunnittelusta ja hakukoneoptimoinnista.

Myöhemmin toiminnanjohtajana vastasin kymmenistä osa-alueista, kuten asiakaspalvelusta, tarjousten tekemisestä, tapahtumien koordinoinnista, vapaaehtoisten perehdyttämisestä, remontti- ja kunnossapitotöiden johtamisesta, kirjanpidosta, oppaiden, ohjeiden ja dokumentaation kirjoittamisesta sekä raportoinnista hallitukselle. Lista oli pitkä. :)

Päähaaste

Miten viestiä organisaation sanomaa, kun organisaatio oli ainutlaatuinen ja epätavallinen konsepti, joka yhdistää liiketoimintaa, yhteiskuntavastuuta, yksityistä tukea ja vapaaehtoistyötä – ja palvelee pitkää listaa sidosryhmiä?

Miten koko liiketoimintakonsepti saadaan kestäväksi pitkällä aikavälillä sekä taloudellisesti että käytännössä?

Toiminnan esittely

Kohtaaminen ry on pieni, yksityinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka päätavoite on tarjota asuinpaikka sitä tarvitseville.

Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys tarjoaa B&B-majoitusta ja vuokraa tilojaan juhliin ja tilaisuuksiin. Majatalossa järjestetään myös paljon kursseja, joita vetävät sekä oma henkilökunta että ulkopuoliset ammattilaiset. Toimintaa pyörittävät pääosin majatalossa asuvat asukkaat ja siellä vierailevat vapaaehtoiset, sillä virallista henkilökuntaa on kerrallaan vain 2–3. Yhdistyksellä on myös yksityisiä tukijoita, joiden lahjoitukset muodostavat 15–20 prosenttia liikevaihdosta. Julkista rahoitusta se ei saa. Yhdistys on perustettu vuonna 1988.

Yhdistys vuokraa tilansa asunto-osakeyhtiöltä, Ystävyyden Majatalo Oy:ltä, joka sijaitsee Salon lähellä, suunnilleen Helsingin ja Turun puolivälissä. 1600 m²:n tilat koostuvat neljästä rakennuksesta: vuonna 1928 rakennetusta päärakennuksesta, joka oli alun perin meijeri, saunarakennuksesta, pienemmästä vuonna 1970 rakennetusta asuinrakennuksesta sekä varastoladosta. Käytännössä yhdistys ylläpitää tiloja, sillä asunto-osakeyhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa.

Heidän omin sanoin

”Täällä Ystävyyden Majatalossa tehtävämme on aina ollut tehdä hyvää. Yli 30 vuoden ajan olemme toimineet voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä ja tarjonneet turvasataman niin henkiseen kuin fyysiseen toipumiseen.

Uskomme, että vaikka joku olisi heikommassa asemassa – konkurssissa, henkisesti lopussa tai uupunut – häneltä ei saa evätä perustarpeita. Majatalo on paikka toipua taloudellisesta tilanteesta riippumatta.”

Päärakennus, pieni talo ja saunarakennus

Sidosryhmäanalyysi

Jo varhain kävi selväksi, että yksi Majatalon pyörittämisen suurimmista haasteista oli valtava määrä sidosryhmiä. Niin verkkosivuilla kuin paikan päällä arjessa piti huomioida hyvin erilaisia sidosryhmiä. Verkkosivuston suunnittelu oli kuitenkin helppoa verrattuna fyysisen tilan ja koko palvelun suunnitteluun.

Liiketoiminnan ja hyväntekeväisyyden yhdistelmä tarkoitti, että sidosryhmien tarpeet ja intressit olivat joskus ristiriidassa. Miten suunnitella 1600 m²:n alue ihmiselle, joka haluaisi investoida paikkaan, ja samalla optimoida se toiselle, joka tarvitsee sitä kodikseen toipuessaan uupumuksesta?

↶Alustavan kartoitukseni jälkeen tunnistin seuraavat↷

Keskeiset sidosryhmät

Majatalon omistajat ja henkilökunta
Majatalossa asuvat asukkaat
Asunto-osakeyhtiön osakkaat
Yhdistyksen jäsenet
Hallitusten jäsenet (yhdistys ja asunto-osakeyhtiö)
Satunnaisesti poikkeavat B&B-matkailijat
Tiloja vuokraavat kurssien vetäjät ja tilaisuuksien järjestäjät
Kursseille ja tilaisuuksiin osallistuvat
Lyhyen aikaa paikalla käyvät vapaaehtoiset
”Majatalon ystävät”: tukijat, huonekummit, pitkäaikaiset lahjoittajat ja tukijat sekä asukkaiden ja henkilökunnan ystävät ja perheet
Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan käyneet Majatalossa mutta tilasivat uutiskirjeen ja seurasivat somekanavia (mahdollisia tulevia lahjoittajia, vieraita tai kurssiasiakkaita)
Sen kylän asukkaat, jossa Majatalo sijaitsi
Kunnan viranhaltijat ja viranomaiset

Sidosryhmien keskeiset toiminnot

Olla tai tulla työntekijäksi
Jäädä pitkäksi aikaa, ryhtyä asukkaaksi
Ostaa asunto-osakeyhtiön osakkeita
Liittyä yhdistyksen jäseneksi
Yöpyä B&B:ssä
Järjestää kurssi tai tilaisuus
Ilmoittautua kurssille tai osallistua tilaisuuteen
Osallistua vapaaehtoistyöhön (lähinnä viikonloppuisin ja tapahtumissa)
Lahjoittaa yhdistykselle
Ryhtyä yhdistyksen kuukausilahjoittajaksi
Tukea vierashuoneen remonttia
Viettää päivä tai pari lomaillen
Kerätä rohkeutta ihan ensimmäiseen Majatalon vierailuun (se saattoi jännittää)
Hyödyntää Majatalon keskeistä sijaintia ja tilavia tiloja paikallisten seurojen, harrastusryhmien ja yhteisön kokoontumisiin
Valvoa paloturvallisuus-, terveydensuojelu-, ympäristö- ja muiden määräysten noudattamista

Alku: verkkonäkyvyys

Suurin haaste oli luoda selkeä ja johdonmukainen viesti, joka välittäisi perustajan vision ja kaikkien paikan hyväksi työtä tehneiden intohimon. Samalla piti välittää tärkeät käytännön tiedot kursseille tuleville, satunnaisille kävijöille, rahaa lahjoittaville… jaaa kaikille muille sidosryhmille.

Heti alussa nousi esiin vielä yksi haaste: omistajat eivät missään nimessä halunneet tehdä minkäänlaista markkinointia. Puskaradio oli toiminut heille 20 vuotta, ja siinä haluttiin pysyä. Strategia sopi hyvin organisaation arvoihin, mutta se lisäsi entisestään hyvin suunnitellun verkkosivuston merkitystä. Kun ihmiset etsisivät tietoa paikasta, heidän piti löytää etsimänsä mahdollisimman helposti ja haluta innolla jakaa löytönsä ystävilleen.

Ratkaisut

Koska organisaatio oli voittoa tavoittelematon ja sen budjetti siksi tiukka, valitsin mahdollisimman paljon ilmaisia ja avoimen lähdekoodin tai edullisia ratkaisuja.

Uusi sivusto rakennettiin WordPressillä teemalla, jonka tein heille räätälöitynä. Kahdeksi suurimmaksi laajennukseksi, uutiskirjeeksi ja kurssikalenteriksi, valitsin lopulta Tribulant Softwaren Newsletter Pluginin ja Stephen Harrisin Event Organiser Pluginin.

Varmistin, että koodi läpäisi W3C-validoinnin ja että sisältö oli hakukoneoptimoitu sivu- ja artikkelitageineen ja muine metatietoineen. Välimuistitin myös suurimman osan sisällöstä nopeampien latausaikojen vuoksi.

Majatalon väen keskuudessa oli vakiovitsi, että suomalaiset suhtautuvat paikkoihin, joiden nimessä on sana ”ystävyys”, hyvin epäluuloisesti. Jos joku mainostaa ystävällisyyttään, siinä täytyy olla jokin juju, eikö niin? Eikö? Päivitin ilmeen tämä yleisö mielessäni. Hain tasapainoa sen välillä, että ilme on ”tarpeeksi rustiikki pysyäkseen uskollisena Majatalon kodinomaisuudelle” ja ”tarpeeksi moderni hälventääkseen turhaa epäluuloa”. Sivuston responsiivisuus oli erityisen tärkeää, jotta ohi ajavat pariskunnat ja perheet huomaisivat paikan.

Kuvakollaasi Majatalon uudistetusta verkkosivustosta

8 kuvaa projektista

Vanhan sivuston keskeiset haasteet

Ulkoasu näytti hieman vanhentuneelta, jopa lapselliselta, eikä sitä ollut suunniteltu tai optimoitu mobiilikäyttöön.

Sisällöltä puuttui johdonmukainen viesti, ja sen olisi voinut järjestää paremmin. Suuri osa sisällöstä oli aatteellista, ja sivustolta tuntui puuttuvan käytännön tietoa mahdollisille kävijöille (siis paikan päälle tuleville, ei vain sivuston kävijöille).

Selkeät toimintakehotteet puuttuivat. Sivuston sisältö piti järjestää niin, että jokainen kävijäprofiili löytäisi tärkeimmän tarvitsemansa tiedon mahdollisimman vähillä klikkauksilla.

Uutiskirjeet lähetettiin ja postituslistat kerättiin ja päivitettiin käsin. Siksi kun kunnolliset uutiskirjetyökalut otettiin käyttöön, lähes puolet postituslistasta jouduttiin poistamaan vanhentuneena. Aikamoinen määrä palautuvia viestejä.

Mikä toimi jo valmiiksi

Sivuston sisältö oli enimmäkseen hyvin kirjoitettua, ja erinomaista sisältöä oli paljon. Tarvittiin vain sisällön järjestäminen johdonmukaisempaan rakenteeseen ja ehkä pientä kasvojenkohotusta joihinkin sisällön osiin.

Kävijöiltä oli myös vuosien varrella kerätty palautetta, josta sai hienoja nostolainauksia.

Mitattua menestystä

Pieni piikki vuoden 2012 lopussa on kohta, jossa uusi sivusto julkaistiin. Seuraavina vuosina näkyi selvää kasvua vuodesta toiseen, ja Majatalo sai paljon positiivista palautetta uudesta ilmeestä.

Viivakaavio kuukausittaisista yksilöidyistä kävijöistä 2009–2019. Kävijöitä on vuonna 2010 noin 1 000 kuukaudessa ja uudistuksen jälkeen vuosina 2015–2018 noin 2 000–3 000. Helmikuussa 2017 käyrässä on noin 10 000 kävijän piikki. — Kaavio näyttää kuukausittaiset yksilöidyt kävijät vuosilta 2009–2019.

Viivakaavio kuukausittaisista sivujen katselukerroista 2009–2019. Katselukertoja on koko jakson ajan noin 7 000–14 000 kuukaudessa. Helmikuussa 2017 käyrässä on noin 28 000 katselukerran piikki. — Kuten tämä sivujen katselukertojen kaavio näyttää, uskollisia kävijöitä oli paljon jo ennen sivuston uudistusta. Katselukerrat eivät muuttuneet yhtä rajusti kuin yksilöidyt kävijät, joten uskolliset tukijat ilmeisesti pysyivät uskollisina tukijoina. :)

Uutiskirjeen tilaajien osalta palautuvat viestit vähenivät normaalin tilaajapoistuman tasolle, kun listalta siivottiin vanhat osoitteet. Uskolliset tilaajat pysyivät, ja uusia tilaajia alkoi tihkua hiljalleen. Omistajat olivat tyytyväisiä siihen, että tällä kertaa listalla oli vain ihmisiä, jotka todella halusivat kuulla kuulumisia. Tilastojen mukaan peräti 60 % tilaajista avasi viestit sen sijaan, että olisi poistanut ne tai merkinnyt ne roskapostiksi. Nykyään harvinainen luku.

Varsinainen työ: asiakaskokemuksen uudelleensuunnittelu

Kun osallistuin projektiin enemmän ja opin tuntemaan Majatalon tilanteen paremmin, tunsin kutsumusta tehdä muutakin kuin päivittää verkkosivut. Kävi ilmi, että apua tarvittiin monella eri alueella. Verkkosivusto oli vain jäävuoren huippu.

Lukuisat sidosryhmät ja asiakaskokemuksen suunnittelu

Mitä tahansa ongelmaa ratkaistessa piti aina ottaa askel taaksepäin ja miettiä, miten ratkaisu vaikuttaa kaikkiin eri sidosryhmiin. Yhdelle ryhmälle paras ratkaisu saattoi olla toiselle haitallinen.

Kuten olin oppinut verkkosivuprojektin aikana, Majatalon ”käyttäjät” olivat hyvin moninaisia. Siksi oli haastavaa luoda jokaiselle profiilille positiivinen asiakaskokemus vesittämättä ydinkonseptia (jota ilman paikkaa ei voisi olla olemassa) tai tekemättä siitä liian vaikeaa ylläpitää.

Ensisilmäyksellä Majatalon tilanne saattoi vaikuttaa toivottomalta, ja tietyllä tavalla se todella olikin. Perustajia oli kohdannut henkilökohtainen tragedia, ja viime vuosina asiat olivat yksinkertaisesti alkaneet lipsua. Tiedät kyllä. Entropia. Se iskee lopulta jokaiseen.

Ennen kuin lasken eteesi pitkän listan Majatalon haasteita, haluan kertoa, miksi paikan saaminen takaisin jaloilleen tuntui minusta niin tärkeältä. Ympäri maata oli tuhansia ihmisiä, joiden elämää Majatalo oli koskettanut, joissain tapauksissa jopa elämää muuttavalla tavalla. Tieto siitä, että Majatalo jatkaisi olemassaoloaan, oli heille tärkeä lohdun ja turvan lähde. Eräänlainen vakuutus masennusta tai epätoivoa vastaan.

Oli liikuttavaa todistaa tätä hyvää voimaa. Aloin itsekin uskoa asiaan, ja yhteisön tarmo ja sitoutuminen inspiroivat minua syvästi.

Noh, lukuisten haastattelujen ja viikkojen omien havaintojen jälkeen minulle oli alkanut muodostua kuva Majatalon asiakaskokemuksen keskeisistä haasteista.

Kaksi asiaa vaikutti asiakaskokemukseen merkittävästi: tilat (majoitus, oleskelu, juhlat, kurssit) sekä kohtaamiset Majatalon henkilökunnan ja asukkaiden kanssa. Koska suunniteltavaa ja rakennettavaa asiakastilaa oli paljon, tilojen muuttaminen vaati myös työnjaon muuttamista. Uudelleenjärjestely vaikutti moniin asiakaskohtaamisiin, kuten vastaanottoon, huoneiden siivoukseen, ruoan tarjoiluun ja ylipäätään siihen, että kaikki tärkeä tieto oli niin asukkaiden kuin vieraiden saatavilla.

Asiakaskokemuksen keskeiset suunnitteluhaasteet

Tilat

Yleisiä tiloja, majoitustiloja ja asuintiloja oli vaikea erottaa toisistaan. Siksi kävijöiden ja vapaaehtoisten oli vaikea tietää esimerkiksi, minne he saivat mennä tai mistä tietyt välineet löytyivät.

Yleiset tilat olisi pitänyt suunnitella vierailuun ja oleskeluun, ja majoitustilat olisi pitänyt erottaa selkeästi asukkaiden huoneista.

Vuosien luottaminen lahjoitettuihin huonekaluihin ja välineisiin oli johtanut tilanteeseen, jossa jokainen huone, käytävä, nurkka ja sopukka oli täynnä tavaraa. Kukaan ei uskaltanut heittää pois vanhoja välineitä, vaikka ne tuskin enää toimivat.

Tilojen siivoaminen ja ylläpito oli tarpeettoman vaikeaa, koska vanhoja työkaluja, huonekaluja ja tavaroita oli siellä täällä miten sattui. Kukaan ei ajatellut tiloja käytettävyyden näkökulmasta.

Tämä vaikutti myös henkilökunnan ja asukkaiden haluun siivota, korjata ja järjestää asioita. Kun muutin Majataloon, löysin kahdeksan eri merkin pölynimuria, joista jokaiseen sopi eri pölypussi ja joista yksi toimi kunnolla.

Tämä johti myös resurssien tuhlaukseen, sillä uusia tavaroita ostettiin vain siksi, ettei kukaan löytänyt aiemmin ostettuja.

Koska Majatalo oli ollut ensimmäiset 20 toimintavuottaan jatkuvan taloudellisen paineen alla, monet majoitushuoneet olivat kuluneita ja monet huoltotilat huonossa kunnossa.

Asiakkailta oli alkanut tulla negatiivista palautetta. Vaikka he rakastivat Majatalon tehtävää ja henkeä, majoitushuoneiden ja oleskelutilojen kunto oli saanut heidät vierailemaan harvemmin.

Työnjako

Dokumentaatiota ei ollut tarpeeksi, jotta asukkaiden ja vapaaehtoisten suuri vaihtuvuus olisi saatu hallintaan. Monet olemassa olevista ohjeista olivat vanhentuneita, ristiriitaisia tai epäjohdonmukaisia. Ohjeita oli yksinkertaisesti liikaa, mikä aiheutti ”ponnahdusikkunasokeutta”: ihmiset lakkasivat kiinnittämästä huomiota ohjeisiin ja merkintöihin. Vapaaehtoiset piti perehdyttää perustehtäviinkin, jotka hyvin suunniteltu, hyvin sijoitettu ja tarpeeksi lyhyt ohje olisi hoitanut.

Uusilla työntekijöillä tai yhdistyksen jäsenillä ei ollut mitään keinoa ymmärtää, millaisia päätöksiä operatiivinen johto ja hallitus olivat aiemmin tehneet ja miksi. Tämä johti samojen virheiden toistamiseen, usein turhaan, vuosien varrella. ”Hiljainen tieto” oli omistajien ja entisten asukkaiden päissä, eikä missään muualla.

Tämä oli johtanut tiedostamattomaan ”selviytymisen” strategiaan ja energiaan ”kukoistamisen” sijaan. Monet ratkaisut olivat lyhytnäköisiä, ja aluksi tuntui mahdottomalta saada ihmiset näkemään valoa tunnelin päässä.

Kirjanpito tehtiin paperilla, mikä teki kaikenlaisesta vertailevasta analyysistä äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi, kuten maaseudulla on tyypillistä, suurin osa kaupasta oli tehty käteisellä ja ilman kuitteja. Tulolähteet olivat siis parhaita arvioita, jotka usein kirjattiin viikon tai kuukauden lopussa. Arvattuihin lukuihin perustuvassa liiketoiminnan analysoinnissa ei ollut paljon järkeä.

Saatat ajatella, että näin pienellä organisaatiolla täytyy olla yksinkertainen liiketoimintamalli. Majoituksen, ruoan, vuokrien, kurssimaksujen ja lahjoitusten tulolähteiden lisäksi oli kuitenkin monta asiakasryhmää omine toimintoineen: kursseja, juhlia, vuosittaisia tapahtumia, B&B-majoitusta, asumista ja niin edelleen.

Jos halusimme kasvattaa tuloja, meidän piti ymmärtää, mistä raha tällä hetkellä tuli ja millaiseen toimintaan kannatti panostaa.

No, onnea onnettomuudessa: aloitusvuoteni toiminnanjohtajana oli ensimmäinen vuosi, jolloin yhdistys joutui perimään ja tilittämään arvonlisäveroa palveluistaan. Yhtäkkiä jokainen maksutapahtuma piti dokumentoida. Ja niin astuivat kuvaan pilvipohjainen kirjanpito ja kunnolliset liiketoiminta-analyysit.

Majatalossa oli keskimäärin vain kaksi palkattua työntekijää (toiminnanjohtaja ja emäntä/yhteisövastaava), ja suurimman osan arjen askareista, kuten majoituksen, maksujen käsittelyn, pihatöiden ja keittiötöiden, hoitivat vapaaehtoiset. Siksi suurimmasta osasta paikan päällä tehtävästä työstä ei voinut odottaa ammattitaitoa tai ammattimaista asennetta. Tämä puolestaan tarkoitti, että työ piti suunnitella niin, että sen pystyi oppimaan ja tekemään vähemmälläkin osaamisella.

Vaikka tietty ”jokainen saa olla oma itsensä aina” -henki oli Majatalon tunnelman kulmakivi, kirjattujen sääntöjen täydellinen puuttuminen aiheutti epämukavuutta, kiusallisuutta ja hämmennystä niin vieraiden kuin asukkaiden keskuudessa.

Pahinta oli, että ristiriitojen ratkaiseminen oli vaikeaa, kun mitään kirjattua, yhdessä allekirjoitettua ja hyväksyttyä ei ollut, mihin nojata. Ihmiset olivat aiheellisesti huolissaan siitä, että oikeutta jaettiin perustajien oikkujen mukaan. Tämä vaikutti selvästi työmoraaliin päivittäin.

Ilman järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä työkuorma jakautui epätasaisesti, ja yleensä sitä kantoivat kaksi tai kolme tunnollisinta vapaaehtoista. Tämä aiheutti turhaa uupumusta ja heikensi yhtä yhdistyksen perustehtävistä: tarjota kriisissä oleville ihmisille paikka levätä ja toipua.

Sitä pidettiin paperisessa kalenterissa, joka kulki yhden ihmisen mukana. Talon sisäiselle viestinnälle ja asukkaiden väliselle viestinnälle ei ollut muuta keinoa kuin tavata kasvokkain. Vaikka vapaaehtoiset olisivat halunneet ja pystyneet koordinoimaan työtä keskenään, heillä ei yksinkertaisesti ollut siihen välineitä.

Vahvuudet, joita hyödynnettiin molemmilla osa-alueilla

Epätavallinen paikka mahdollistaa epätavalliset (luovat ja edulliset) ratkaisut. Paikan perustaja ei juuri välittänyt tavanomaisista toimintatavoista. Se antoi minulle tilaisuuden yhdistellä UX-suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaitojani epätavallisilla tavoilla. Nautin todella ratkaisujen etsimisestä, ja osa niistä toimisi vain Ystävyyden Majatalossa.

Vastaanotossa esimerkiksi teimme majoitushuoneiden pohjapiirroksen, huoneiden nimet ja senhetkisen majoitustilanteen vieraille näkyviksi. Kun vieras alkoi varata huonetta, hän pystyi valitsemaan huoneensa sijainnin, huoneen teeman tai minkä tahansa muun tekijän perusteella. Koska kummihuoneilla oli nimet, huoneet saivat persoonallisuutta. Tämä oli vain yksi Majatalon erikoisuuksista, joita hyödynsimme asiakaskokemuksessa.

Vahva yhteisöllisyys tarkoitti vankkaa tukea yhteisöltä sekä työn että rahoituksen muodossa. Pienistä arjen tehtävistä, kuten saunapuiden pilkkomisesta, suurempiin projekteihin, kuten tonnin painoisen betonilohkareen siirtämiseen, apua sai aina asukkailta tai laajemmalta yhteisöltä. Naapurit toivat traktoreitaan, kaivinkoneitaan ja kuorma-autojaan avuksi rakentamiseen ja pihatöihin. Joka vuosi eräs lahjoitti metsästään polttopuut talven yli, ja toinen auras pihatien lumimyräkän jälkeen. Oli tärkeää antaa takaisin yhteisölle ja pitää huolta näistä suhteista.

Paikan aate ja visio olivat vahvoja perustajan ja kaikkien Majatalossa ja sen hyväksi työskennelleiden mielissä. Se teki kaikista sitkeämpiä vastoinkäymisissä ja kantoi yhdistyksen niiden aikojen yli, jolloin käytännön järjestelyt oli pahasti laiminlyöty. Tämä aatteeseen perustuva yrittäjähenki tarttui satunnaisiinkin kävijöihin. Juuri tämä henki sai ihmiset lahjoittamaan aikaansa ja rahaansa paikan pitämiseksi pystyssä jopa 1990-luvun laman yli.

Ratkaisut: tilat

Tilajako vuosien varrella

Asukkaan huone
Kummihuone
Remontoitu
Kunnostettu (enemmän kuin järjestetty)

Tässä näet Majatalon tilajaon: 1600 m² jaettuna kolmeen rakennukseen vuosina 2013–2018. Voit liikkua ajassa eteen- ja taaksepäin napauttamalla tai klikkaamalla vuosilukuja ja nähdä, miten tilajako on muuttunut ja mitkä huoneet on remontoitu.

Suurimmat muutokset tapahtuivat vuodesta 2013 vuoteen 2014. Huoneet numeroitiin uudelleen, jotta oli helpompi viestiä selkeästi, mistä huoneesta oli kyse. Näet myös, miten asukkaat siirrettiin lähemmäs toisiaan, jotta alueet voitiin jakaa selkeämmin ja kalustaa ja sisustaa asukkaille, vieraille tai yleisiksi tiloiksi.

Huonekummiprojekti alkoi yhdellä huoneella vuonna 2013 ja laajeni nopeasti moniin muihin huoneisiin vuosina 2014 ja 2015. Uusi ryhmätila Sovinto avattiin vihdoin yleisölle vuonna 2017.

Kaikki alkaa vastaanotosta

Asiakaskokemuksen parantaminen alkoi ilmeisimmästä paikasta, josta lähes jokainen kävijä sidosryhmästä riippumatta tulee sisään: vastaanotosta.

Kartoitimme päätehtävät, jotka muodostaisivat rungon palvelupolulle, jota halusin vastaanoton tukevan.

Majoitusprosessi
- Henkilötietojen kirjaaminen
- Liinavaatteiden jakaminen (vieraat pedasivat sänkynsä itse)
- Vieraan perehdyttäminen paikkaan
Maksujen käsittely
- Kortti, käteinen, kuitit ja laskut
Varausten tekeminen
Muut toimistotyöt
Asukkaiden omat postilokerot
Lautapelien säilytys
Pöytäliinojen sekä juhla- ja tapahtumakoristeiden säilytys

Tilaan suunnittelemani avoin huonekartta toimi täydellisesti. Aidossa Majatalon hengessä saapuvat vieraat pääsivät osallistumaan siihen, missä huoneessa he yöpyisivät, ja hahmottamaan samalla tilojen koon ja suunnat. Kartta tuntui aina herättävän keskustelua majoittajan ja ensimmäistä kertaa Majataloon saapuvan vieraan välillä. Vieraat huomasivat huonekummien huoneille antamat erikoiset nimet ja kyselivät niistä sen lisäksi, että kysyivät, mistä aamiainen löytyy tai missä sauna on.

Vastaanottovirkailijoille (vuorotteleva rooli) dokumentoin vastaanottotyön eri osat ja listasin, mitä pitää ottaa huomioon, kun asiakkaalle annetaan huone ja käsitellään rahaa. Käytin samaa materiaalia, kun perehdytin uusia asukkaita tehtävään.

Oman harkintasi mukaan:

Muita merkittäviä muutoksia tiloihin

Vuosien varrella teimme kymmeniä toimia parantaaksemme Majatalon palvelupolkua ja kokemusta kaikille sidosryhmille. Tässä ovat merkittävimmät muutokset:

Jaoin osan tiloista uudelleen pelkästään asukkaiden käyttöön lisätäkseni kodinomaisuutta ja turvallisuuden tunnetta, jonka halusimme jokaisen asukkaan kokevan Majatalossa asuessaan. Oli tiloja, joihin vain he saivat mennä, ja se auttoi heitä vetäytymään kunnolla omaan rauhaan, kun yleisten tilojen hälinä alkoi tuntua liialta. Samalla numeroin kaikki huoneet uudelleen, jotta huoneremonttien dokumentointi (ja kaikki huoneisiin liittyvä viestintä) olisi selkeämpää.

Lahjoitettujen huonekalujen, kodinkoneiden, työkalujen ja muun tavaran tulo ja meno oli olennainen osa Majatalon elämää. Tavaraa virtasi jatkuvasti, ja sitä piti hallita, jottei jokainen vapaa nurkka täyttyisi vanhoilla ja käyttämättömillä välineillä. Suunnittelin Majataloon erilaisia varastotiloja ja varmistin, että asukkaat tunsivat tavaran säännöllisen kierron ja tiesivät, mistä erilaiset tavarat löytyvät. Varastotilojen suunnittelu ja hallinta oli yllättävän suuri osa työtäni Majatalossa.

Kesäisin kysyntää oli paljon, ja useampi huone tai vuodepaikka tarkoitti silloin enemmän tuloja. Eräänä juhannuksena keskustelu ystävän kanssa synnytti idean: mitä jos kutsuisimme Majatalon tuhannet ystävät ja fanit mukaan remontoimaan vierashuoneita? Sanat muuttuivat pian teoiksi, ja muutaman vuoden yhteisellä ponnistuksella kunnostimme suurimman osan majoitushuoneista ja lisäsimme huoneiden määrää 20:stä 24:ään. Vuodepaikkojen määrä kasvoi lähes kolmanneksella.

Kesän sesonkia lukuun ottamatta talo oli aivan liian usein tyhjä tai puolityhjä. Kesän ulkopuolisten arkipäivien kysynnälle emme voineet paljon, mutta viikonloppuisin kysyntää oli melko paljon ympäri vuoden. Ryhmät olivat niin pieniä, että huoneita riitti yleensä kahdelle ryhmälle, mutta rajoittavana tekijänä oli ainoa ryhmätila.

Suunnittelin ja rakensin Majatalon asukkaiden ja vapaaehtoisten avulla uuden kurssi- ja kokoushuoneen. Uusi tila yhdessä huonekummiprojektin kanssa mahdollisti kahden kurssin (ja jopa kaksinkertaisen määrän kurssilaisia) majoittamisen samanaikaisesti, mikä kasvatti vuotuista tulopotentiaalia merkittävästi.

Suunnittelin uudet merkinnät ja opasteet Majatalon työtiloihin, vierashuoneisiin ja yleisiin tiloihin. Kunnolliset opasteet auttoivat vieraita suunnistamaan laajalla tontilla ja Majatalon välillä labyrinttimaisilla käytävillä. Kunnolliset merkinnät auttoivat henkilökuntaa löytämään etsimänsä, mikä teki työstä nopeampaa ja mukavampaa.

Ratkaisut: työnjako

Otimme käyttöön talon aikataulun ja tilavarauskalenterin (Google Kalenteri), tehtävälistat (taulukot), ostoslistat (Wunderlist), kymmeniä ohjeita (Google Docs ja paperilla), WhatsApp-ryhmät (tiedotus kaikille kävijöille, asukkaille, kunnossapidolle ja johdolle) sekä viikkopalaverien asialistat, jotka olivat kaikkien tietokoneen tai älypuhelimen omistavien saatavilla. Hankimme myös yhteisen tabletin ja asensimme sen keittiöön, jossa asukkaat kävivät päivän mittaan useimmin. Näin tieto siitä, mitä milloinkin tapahtui, oli aina käden ulottuvilla.

Yksi suurimmista ponnistuksistamme oli yhteisön sääntöjen ja arvojen (lyhyemmin järjestyssääntöjen) kirjoittaminen. Ne annettiin jokaiselle Majataloon saapuvalle uudelle asukkaalle. Asiakirja auttoi hallitsemaan odotuksia jo pakollisen kahden viikon koeajan aikana, ja jos ihminen päätti jäädä Majataloon (ja henkilökunta ja muut asukkaat hyväksyivät sen), se toimi myös viitekohtana aina, kun joku koki tulleensa kohdelluksi epäreilusti.

Ensimmäisen luonnoksen kirjoitti yhdessä viisi asukasta, ja se esiteltiin kaikkien asukkaiden viikkopalaverissa. Sääntöihin tehtiin muutoksia aina, kun yhteisö koki niiden olevan epäreiluja tai epäselviä. Noin 1000 sanan ensimmäinen luonnos kasvoi vuosien mittaan 4000 sanan käsikirjaksi, joka antoi monivivahteisen kuvan elämästä Ystävyyden Majatalossa. Koimme, että asiakirja auttoi kaikkia uusia yhteisön jäseniä kotiutumaan ja samalla ymmärtämään Majatalon tarkoituksen ja sitoutumaan siihen.

Monia turhia kuluja karsittiin, kuten vanhoja lankapuhelinliittymiä ja eri B&B-markkinointisivustojen listausmaksuja. Aloimme ostaa mahdollisimman paljon tavaraa isoissa erissä ja vähensimme kauppareissuja. (Kävi ilmi, että 20 kilometriä suuntaansa viisi kertaa viikossa tekee yhteensä paljon rahaa.) Pidimme tarpeellisena investoida kunnolla tärkeimpiin hankintoihin, koska heikkolaatuisten välineiden ostaminen tai pelkkien lahjoitustavaroiden hyväksyminen saattoi tulla pitkällä aikavälillä kalliimmaksi. Uusi kirjanpitojärjestelmä auttoi paljon kulujen seurannassa ja talouden suunnittelussa. Näiden muutosten ansiosta pystyimme maksamaan pois 20 000 euron verovelan kahden ensimmäisen toiminnanjohtajavuoteni aikana.

Säilytimme dokumentit Google Docsissa ja jaoimme ne asukkaiden, vapaaehtoisten, hallituksen jäsenten sekä Majatalon läheisten ystävien ja neuvonantajien kanssa. Kaikki saivat osallistua. Tavoitteena oli kerätä kokeneimpien asukkaiden ja ”alumnien” kartuttama hiljainen tieto ja tuoda se kaikkien saataville. Olisihan kaksinkertainen tragedia menettää äkillisen auto-onnettomuuden tai sydänkohtauksen takia rakkaan ystävän lisäksi kokonainen tietoaarre. Asioiden kirjaaminen oli myös tapa vakiinnuttaa Majatalon visiot, suunnitelmat, säännöt sekä yleinen tarkoitus ja viesti kaikille, myös meille itsellemme.

Kirjasimme hallituksen kokousten pöytäkirjat yksityiskohtaisemmin. Liitimme mukaan tilastoja, jotka antoivat tehdyille päätöksille taustaa, ja tarvittaessa liitteitä. Asialistat kirjoitettiin nyt oikeasti etukäteen ja jaettiin hallituksen jäsenille ennen kokousta, jotta he pystyivät valmistautumaan. Tavoitteenamme oli läpinäkyvämpi ja informatiivisempi päätöksenteon historia tuleville hallituksen jäsenille ja työntekijöille.

Yhteenveto: tulokset

↶Pohdintaa vuosien työn tuloksista↷

Tilat

Vuosien aikana saimme paljon asiakaspalautetta tehdyistä parannuksista. Palaute oli valtaosin positiivista ja innostunutta.

UI-suunnittelijana olen tottunut arvioimaan onnistumistani yleisön hiljaisuudella. Käyttäjät ovat hiljaa, kun he ovat tyytyväisiä, ja ääntä kuuluu vasta, kun jokin on vialla. En siksi odottanut saavani palautetta pienimmistäkin parannuksista. Jopa pienet suuntaopasteet ja lyhyet ohjeet, joita tein ympäri taloa, keräsivät kiitosta. Ihmiset arvostivat mikrotekstien positiivista asennetta ja huomasivat, että ohjeita oli juuri sopivasti: ei niin paljon, että ne olisivat uuvuttaneet, mutta tarpeeksi vastaamaan useimpiin kysymyksiin nopeasti.

Parannukset näkyivät selvimmin näissä asioissa:

Vastaanottoprosessi oli tehokkaampi ja mukavampi niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.
Asiakkaat olivat rennompia ja sanoivat usein nukkuneensa parhaat yöunensa kuukausiin.
Asukkaat ja vapaaehtoiset olivat rennompia ja itsenäisempiä päätöksenteossa. Uusien jäsenten oli helpompi päästä kiinni Majatalon arkeen, koska dokumentaatiota oli runsaasti ja se oli perusteellista.
Palaavat kävijät yleistyivät. Useimmat kurssien ja tapahtumien järjestäjät palasivat Majataloon vuodesta toiseen, koska he kokivat paikan omakseen ja luottivat siihen.

Työnjako

Majatalon väki – niin asukkaat kuin vapaaehtoiset – pystyi tekemään työnsä tehokkaammin. Tilojen jakaminen, työtilojen siivoaminen ja uudelleenjärjestely sekä välineiden parantaminen ympäri taloa tekivät työstä helpompaa ja mukavampaa.

Selvästi näki, että järjestyssäännöt olivat tehneet ihmisistä rennompia, varmempia ja itsenäisempiä työskentelemään talon askareissa. Yleensä väärinymmärryksistä syntyneitä ristiriitatilanteita oli helpompi ratkaista, kun kaikki tiesivät paremmin, mitä odottaa ja mitä ei.

Viikkopalaverit tuntuivat parantavan kaikkien Majatalossa asuvien (myös minun) vuorovaikutustaitoja, ja niillä oli tärkeä rooli siinä, että heikon itsetunnon tai heikkojen sosiaalisten taitojen asukkaat pystyivät (taas) olemaan tuottavia yhteiskunnan jäseniä.

”Tiu on harvinainen yhdistelmä strategista tekijää ja luovaa visionääriä. Minua kosketti aina se, miten ystävällisesti ja rehellisesti hän kohteli vieraita. Hän kohtasi jokaisen suoraan ja otti aikaa varmistaakseen, että jokainen tunsi olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi. Hänellä on intuitiivinen silmä nähdä, kuka sopisi parhaiten mihinkin vapaaehtoistehtävään. Hän huolehti aina siitä, että nekin, jotka halusivat vain rentoutua ja lomailla, tunsivat olonsa yhtä kotoisaksi kuin asukkaat. On vaikea edes kuvitella, että kukaan olisi lähtenyt Majatalosta pettyneenä hänen huomassaan.”
Tapio Waismaa,
Kohtaaminen ry:n entinen hallituksen jäsen

”Tiulla on ainutlaatuinen kyky luoda järjestystä kaaoksesta. Majatalossa hän näki jotenkin sotkun ja väliaikaisratkaisujen kerrosten läpi todellisen potentiaalin. Ongelmasta riippumatta hän purki sen osiin, kokosi siitä hallittavia paloja ja delegoi työn. Majatalolla ei koskaan ollut ammattimaista työvoimaa, mutta silti Tiun johdolla jokainen pääsi osallistumaan omien kykyjensä mukaan. Lisäksi hän oli aina valmis ojentamaan auttavan käden ja kuuntelemaan ketä tahansa, joka sitä tarvitsi. Oli ilo ja kunnia tehdä töitä hänen rinnallaan. Vuosien aikana näin Majatalon muuttuvan nopeasti uppoavasta jollasta rustiikiksi jokiveneeksi, joka on leveä ja vakaa.”
Jenny Rajanto,
Majatalon entinen asukas ja työntekijä

”Titiussa yhdistyvät harvinaisella tavalla viisaus ja käytännön taidot, ja hän tavoittelee päämääriään sinnikkäästi. Luova ajattelu tulee aina mukaan kuvioihin, kun hän on paikalla, ja silti hänellä on lahja saada ihmiset seuraamaan häntä ja auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa. Hänen mukavuusalueensa on työskennellä pienessä, luotettujen ihmisten tiimissä selkeän tavoitteen parissa, mutta tarvittaessa hän kasvaa johtajan rooliin, jota julkisemmat ja hankalammat tilanteet vaativat.”
Tiina Saukko,
Huonekummi ja mentori

Taloudelliset tulokset

Puhutaan rahasta. Paikan talouden todellisia muutoksia on vaikea näyttää, koska se koostuu kahdesta organisaatiosta (yhdistyksestä ja asunto-osakeyhtiöstä), jotka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Liiketoiminnan kasvattaminen olisi suhteellisen suoraviivaista, mutta vapaaehtoistyöhön ja lahjoituksiin perustuva voittoa tavoittelematon yhdistys asettaa kasvustrategioille rajoja.

Olen silti ylpeä siitä, että saavutimme todellisia tuloksia. Katsotaan lähtötilannetta: vuonna 2011 molemmat organisaatiot olivat konkurssin partaalla. Sanoa, että kirjanpito oli hoidettu huonosti, olisi rankkaa vähättelyä. Jopa erittäin taitavan ystävän avun jälkeen verovelkaa oli 20 000 euroa, mikä oli tuolloin 25 % vuotuisesta liikevaihdosta. Asunto-osakeyhtiön vuokria oli maksamatta noin 15 000 euron edestä. Palkat olivat myöhässä, ja velkaa oli kertynyt muutama tuhat euroa.

Käytännössä yhdistyksen toimintaa oli pidetty pystyssä myymällä joka vuosi sen omistamia asunto-osakeyhtiön osakkeita. Yhdistys ei ollut koskaan ollut kannattava, eikä se ollut lähelläkään nollatulosta lähiaikoina. Oli vain ajan kysymys, milloin rahat loppuisivat kokonaan.

Tilanne vaikutti siis, öh, hieman toivottomalta. Ja silti pystyimme kasvattamaan tuloja noin 5 % vuodessa, maksamaan vuokrat (velkoineen) asunto-osakeyhtiölle, saamaan palkat ajan tasalle ja maksamaan verovelan pois kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämä onnistui paitsi tuloja kasvattamalla myös karsimalla turhia kuluja rajusti. Vuoteen 2017 mennessä vuositulot olivat kasvaneet 20 000 eurolla 120 000 euroon ja kattoivat kaikki kulut. Pääsimme vihdoin nollatulokseen ja maksoimme samalla velkoja pois.

Ja asunto-osakeyhtiöllä oli vihdoin rahaa tehdä kauan kaivattuja remontteja tiloissa. (Arvioin tosin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan vielä 150 000–200 000 euron investoinnit perustuksiin, putkiin, suihkuihin ja yleisiin wc-tiloihin, viemäröintiin, kattoon, ikkunoihin, keittiöremonttiin ja muihin kohteisiin.)

Muita tilastoja

	2013	2014	2015	2016	2017	Kokonaismuutos
Yhteydenotot (sähköpostikeskustelut)	708	925 (+30 %)	914 (-1 %)	1153 (+26 %)	1197 (+4 %)	+69 %
Kurssit / tapahtumat	42	53	61	54	61	+45 %
Huoneet ja vuodepaikat (parisänky = 2 paikkaa)	20 / 48				24 / 63	+20 % / +31 %
Verkkosivuston kävijät	18 900	23 500 (+24 %)	23 800 (+1 %)	24 500 (+3 %)	31 800*(+30 %)	+30 %
Uutiskirjeen tilaajat	1375	1630 (+18 %)	1795 (+10 %)	1711 (-5 %)	1897 (+11 %)	+38 %
Facebook-sivun tykkäykset	1249	1841 (+47 %)	2111 (+15 %)	2562 (+21 %)	2841 (+11 %)	+127 %
Huomiot		Viikoittaiset talopalaverit aloitettiin Järjestyssääntöjen 1. versio valmis Uusi kirjanpitojärjestelmä	Kaikki verovelat maksettu	Kokoustila Sovinto valmis käyttöön	*Poikkeuksellisen paljon liikennettä, kun uuden toiminnanjohtajan työpaikkailmoitus julkaistiin. Vuonna 2018 liikenne palasi vuoden 2016 tasolle.

Itsereflektio ja opit

Luotin enimmäkseen omiin havaintoihini ja intuitiooni asiakkaiden käyttäytymisestä. Olisin voinut tehdä järjestelmällisempiä asiakaskyselyjä joko verkkolomakkeilla tai paperisilla palautelomakkeilla tietyissä Majatalon tiloissa.

Vaikka saavutimme taloudellisen vakauden haastavassa tilanteessa, koin, että olisin voinut tehdä enemmän pitkän aikavälin ratkaisujen eteen yhteen perusongelmaan: palkattua henkilökuntaa ei ollut tarpeeksi. Yksi tapa rahoittaa lisähenkilökuntaa olisi ollut hintojen nostaminen. Sitä oli lopulta vaikea myydä hallitukselle, jolla oli vahvoja aatteellisia tavoitteita yhdistykselle. Tämän vuoksi lankesin ehdottomasti suomalaiseen ”kyllä minä tämän itse hoidan” -ajatteluun, ja uskon, että se kavensi näkökulmaani. (Voin kuitenkin iloisena kertoa, että pohjatyö, jonka tein toiminnan rajojen näkyväksi tekemiseksi uusien raportointikäytäntöjen avulla, auttoi vuoden 2018 hallitusta päättämään hintojen huomattavasta tarkistamisesta vuoden 2019 alusta.)

Kaventuneen näkökulmani takia en pystynyt keskittymään ennakoivaan suunnitteluun niin paljon kuin olisin halunnut. Sen sijaan käytin suurimman osan ajastani johtamiseen ja niin sanotusti ”kädet savessa” -työhön. (No, joskus ihan kirjaimellisesti. Kaivoin paljon.)

Sydämen asian luovuttaminen eteenpäin

Vuoden 2016 puolivälissä aloin tuntea, että työni Majatalossa saattoi olla tehty. Suurin osa huoneista oli remontoitu, talous oli vakautettu, dokumentaatio oli hyvässä kunnossa ja yhteisö näytti voivan hyvin. Oli aika alkaa etsiä seuraavaa seikkailua.

Mutta miten lähteä kaatamatta aaltoa, jolla paikka nyt surffasi? Yksi suurimmista tavoitteistani oli aina auttaa Majataloa muuttumaan instituutioksi, eikä instituutio saa koskaan nojata yhteen ihmiseen. Sen pitää nojata ihmisyhteisön rakkauteen ja työhön. Onneksi tässä kohtaa kova työni Majatalon prosessien läpinäkyvyyden ja työmme dokumentoinnin eteen alkoi kantaa hedelmää.

Kerroin hallitukselle suunnitelmistani hyvissä ajoin. Kahdessa kuukaudessa laadimme strategian uuden toiminnanjohtajan rekrytoimiseksi tilalleni. Helmikuussa 2017 julkaisimme työpaikkailmoituksen, ja se otettiin vastaan suurella kiinnostuksella ja hälinällä. Majatalon verkkotilastoissa näkyy tuolle kuukaudelle valtava piikki (+7500 [+300 %] kävijää, +15 000 [+150 %] sivun katselukertaa), sillä ilmoitus levisi Majatalon laajan tukiverkoston ansiosta melkoisesti.

Noin kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun kerroin hallitukselle lähtöaikeistani, meillä oli uusi toiminnanjohtaja. Jäin Majataloon vielä kolmeksi kuukaudeksi mentoroimaan seuraajaani, mikä oli paljon helpompaa edellisten vuosien laajan dokumentaation ja pohjatyön ansiosta. Sen jälkeen jatkoin osa-aikaisesti vielä seitsemän kuukautta. Kävin paikalla pari päivää viikossa varmistamassa, että kaikki sujui, ja viimeistelin muutaman viimeisen remonttiprojektin. Kirjoittaessani tätä vuoden 2019 alussa tuen edelleen etänä WhatsAppin kautta, kun kysymyksiä tai uusia tilanteita tulee vastaan.

P.S.

Viiden vuoden pestiin kuuluu tietysti paljon enemmän kuin mitä olen näiden viiden otsikon alle kirjoittanut. Jotta tämä työnäyte pysyisi hallittavana, jouduin jättämään pois monia isompia ja pienempiä asioita. Toiminnanjohtajan työhön kuuluu kuitenkin paljon tylsiä asioita, jotka eivät kiinnosta ketään. :D Tässä muutamia asioita, jotka jätin raportistani pois:

Kunnan viranomaisten edellyttämät muutokset (paloturvallisuus-, terveys- ja hygienia-, ympäristö- ja rakennusmääräykset)
Kaikki muutokset, jotka arvonlisäveroraportointi, uusi kirjanpitojärjestelmä sekä osakkeiden ja osakasluettelon tarkistaminen ja päivittäminen toivat mukanaan
Sadat pienet remontti-, siivous- ja rakennusprojektit sisällä ja ulkona
Lukemattomat pienet graafiset tehtävät osakekirjoista käyntikortteihin ja esitteisiin

Jos haluat kuulla näistä lisää, kerron niistä mielelläni kasvokkain.

Keskeneräiset unelmat

Sitten on vielä keskeneräiset projektit ja tulevaisuuden suunnitelmat, jotka seuraajani otti hoitaakseen. Isoja suunnitelmia oli monia, joiden toteuttamiseen en vain vielä ehtinyt.

Yksi esimerkki on varojen kerääminen Majatalon sydämen, yhteisen keittiön, remonttiin. Tein pohjapiirroksia ja suunnitelmia, joissa työnkulut oli optimoitu tälle ainutlaatuiselle, voittoa tavoittelemattoman yhteisön kodinomaiselle puoliammattimaiselle keittiölle, joka eroaa tavallisista koti- tai ravintolakeittiöistä. Mutta noh, ehkä joskus tulevaisuudessa ;)

Kiitos monista tämän työnäytteen kuvista kuuluu Frans Ojalalle ja Anna Aallolle.